The use of dual number among the youth in Ohcejohka municipality

Sierge Rasmus

doi:10.7557/sda.6706

Authors

Sierge Rasmus University of Oulu

DOI:

https://doi.org/10.7557/sda.6706

Čoavddasánit:

duála, reálaáigemetoda, olgguldasáigemetoda, sosiolingvistihkka, giela variašuvdna rievdan

Čoahkkáigeasut

Dán artihkkalis guorahalan man stáđis davvisámegiela duála geavaheapmi lea ohcejohkalaš nuoraid hállangielas. Dutkama várás lean jearahallan guhtta 15–25-jahkásaš nuora. Veardidanmateriálan jearahallen guokte 1960-logus riegádan ohcejohkalačča ja eará veardidanmateriála lean čohkken arkiivagálduin. Materiála analysas lean guorahallan duála subjeaktapronomeniid ja vearba- ja oamastansojaheami. Kejonen (2017) lea evttohan ahte sámegielaid duálas lea hierarkiija, man vuođul subjeaktapronomeniin lea nannosamos sajádat. Duála sáhttá leat vearbamorfologiijas, jus dat lea subjeaktapronomeniin ja vai duála sáhttá leat oamastansojahus, de dat ferte leat maiddái ovddibuin.

Dán dutkamuša analysa čájeha, ahte nuoraid gielas duála subjeaktapronomenat leat badjel 94 % giellaoahpalaččat vuorddehahtti logus. Vearbbaid duálasojahusas badjel 71 % dáhpáhusain leat vuorddehahtti logus, muhto informánttat leat dán ektui hui heterogena joavku. Duála oamastansojahusas fas badjelaš 31 % leat vuorddehahtti logus. Dát bohtosat orrot nannemin evttohuvvon duálahierarkiija. Vaikke duála lohkokategoriija ii leatge jávkan informánttaid idioleavttain, de eanemusat giellaoahpalaš hámit leat subjeaktapronomeniin, unnimusat oamastansojahusas.

Referánssat

Materiála

NB1–6 ja VB1–2 = Dutkanjearahallamat, maid artihkalčálli lea bádden 7/2019 ja 3/2020, materiála lea čállis.

SIKOR = Sámi Internationála KORpus. UiT Norgga árktalaš universitehta ja Norgga Sámedikki sámi teakstačoakkáldat, Veršuvdna 06.11.2018, URL: <http://gtweb.uit.no/korp/>.

SKA 1996 = Sámi kulturarkiiva, Oulu universitehta. Jagis 1996 báddejuvvon sámegielat jearahallanmateriála. Jearahallin lea Nuorgam, Anne.

SKA 2016 = Sámi kulturarkiiva, Oulu universitehta. Jagis 2016 báddejuvvon sámegielat jearahallanmateriála. Jearahallin lea Nousuniemi, Juhani.

SKS 1956 = Suoma Girjjálašvuođa Searvi. Jagis 1956 báddejuvvon sámegielat jearahallanmateriála. Materiála leaba čoaggán Itkonen, Erkki ja Hautala, Jouko.

Yle Sápmi 2019 = Dearvva! Tiörv! Tierva! -sátta 1.7.2019

Njálmmálaš gáldut

Lehtinen, Miika, njálmmálaš diehtu 3.9.2020.

Mettovaara, Jukka, njálmmálaš diehtu 27.2.2020.

Girjjálašvuohta

Abondolo, Daniel 1998: Khanty. – Daniel Abondolo (doaimm.), The Uralic Languages. London: Routledge. 358–386.

Aikio, Ante & Ylikoski, Jussi [boahtimin]: North Saami. – Marianne Bakró-Nagy & Johanna Laakso & Elena Skribnik (doaimm.), Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford, UK: Oxford University Press. <https://global.oup.com/academic/product/the-oxford-guide-to-the-uralic-languages-9780198767664?cc=fi&lang=en&>.

Aikio, Ante [boahtimin]: Proto-Uralic. – Marianne Bakró-Nagy & Johanna Laakso & Elena Skribnik (doaimm.), Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford, UK: Oxford University Press. <https://global.oup.com/academic/product/the-oxford-guide-to-the-uralic-languages-9780198767664?cc=-fi&lang=en&>.

Behnke, Anja 2010: Die Struktur der Nominalphrase im Tersaamischen. M.A. thesis, Humboldt-Universität zu Berlin.

Berman, Ruth A. & Slobin, Dan Isaac 1994: Relating Events in Narrative. A Crosslinguistic Developmental Study. Hillsdale (N.J.): Erlbaum.

Clackson, James 2007: Indo-European Linguistics. An Introduction. Cambridge: Cambridge University Press.

Corbett, Greville G. 2000: Number. Cambridge: Cambridge University Press.

Cukor-Avila, Patricia & Bailey, Guy 2013: Real Time and Apparent Time. – J.K. Chambers & Natalie Schilling (doaimm.), The Handbook of Language Variation and Change. Chichester: John Wiley & Sons. 239–262.

Diessel, Holger & Hilpert, Martin 2016: Frequency effects in grammar. Oxford Research Encyclopedia of Linguistics. <https://oxfordre.com/linguistics/view/10.1093/acrefore/9780199384655.001.0001/acrefore9780199384655-e-120> (17.5.2021).

Eriksen, Ardis 2009: «Mon val vuorrástuvam duoinna nuortasámegielain». Ufuohta ja Oarje-Romssa suopmana gullevašvuohta davvisámegillii ja julevsámegillii. Sámegiela masterdutkamuš, Gielladiehtaga instituhtta, Humanisttalaš fakultehta, Romssa Universitehta.

Feist, Timothy 2015: A grammar of Skolt Saami. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 273. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura.

Gillies, William 2010 (1993): Scottish Gaelic. – Martin J. Ball & Nicole Müller (doaimm.), The Celtic Languages. London & New York: Routledge. 230–304.

Grinevald, Colette & Bert, Michel 2011: Speakers and communities. – Peter K. Austin & Julia Sallabank (doaimm.), The Cambridge Handbook of Endangered Languages. Cambridge: Cambridge University Press. 45–65.

Helimski, Eugene 1998: Nganasan. – Daniel Abondolo (doaimm.), The Uralic Languages. London: Routledge. 480–514.

Holmes, Janet 2013 (1992): An Introduction to Sociolinguistics. London & New York: Routledge.

Holmes-Elliott, Sophie 2020: Calibrate to innovate: Community age vectors and the real time incrementation of language change. – Language in Society 50 (3): 441–474. <https://doi.org/10.1017/S0047404520000834>.

Janda, Laura & Antonsen, Lene 2016: The ongoing eclipse of possessive suffixes in North Saami. – Diachronica 33 (3): 330–366. <https://doi.org/10.1075/dia.33.3.02jan>.

Kejonen, Olle 2017: Dual number in the North Saami dialect of Ofoten and Sør-Troms. Masterbargu, Department of Modern Languages, Finno-Ugric Languages, Uppsala universitet. <http://www.diva-portal.org/smash/record. jsf?pid=diva2%3A1106012&dswid=2158> (11.2.2020).

Keresztes, Lásló 1998: Mansi. – Daniel Abondolo (doaimm.), The Uralic Languages. London: Routledge. 387–427.

Kirkham, Sam & Moore, Emma 2013: Adolescence. – J.K. Chambers & Natalie Schilling (doaimm.), The Handbook of Language Variation and Change. Chichester: John Wiley & Sons. 277–298.

Korhonen, Mikko 1967: Die Konjugation Im Lappischen: Morphologisch-historische Untersuchung. 1, Die Finiten Formkategorien. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 143. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura.

Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 370. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Laasanen, Mikko 2016: Näennäisaikametodin taustaoletusten teoreettista tarkastelua. – Virittäjä 120 (1): 57–83.

Labov, William 1963: The social motivation of sound change. – Word 19 (3): 279–309.

Labov, William 1966: The social stratification of English in New York City. Washington: Center for applied linguistics.

Labov, William 2001: Principles of Linguistic Change. 2: Social Factors. Oxford: Blackwell.

Leem, Knud 1767: Knud Leems Beskrivelse over Finmarkens Lapper, deres Tungemaal, Levemaade og forrige Afgudsdyrkelse, oplyst ved mange Kaabberstykker = Canuti Leemii De Lapponibus Finmarchiae, eorumqve lingva, vita et religione pristina commentatio, multis tabulis aeneis illustrata. Med J.E. Gunneri Anmærkninger. Og E.J. Jessen-S Afhandling om de norske Finners og Lappers hedenske Religion. Kiøbenhavn: Det Kongel. Wæysenhuses Bogtrykkerie.

Magga, Ole Henrik & Magga, Lajla Mattsson 2012: Sørsamisk grammatikk. Kárášjohka: Davvi girji.

Magga, Ole Henrik 1978: Lokative læt-setninger i samisk. Dieđut 1/1978. [Kautokeino]: Sámi institut’ta.

Mayer, Mercer 2003 (1969): Frog, where are you? New York: Dial Books.

Meier-Brügger, Michael 2003: Indo-European Linguistics. Berlin: De Gruyter.

Nesheim, Asbjørn 1942: Der Lappische Dualis: Mit Berücksichtigung Finnisch-ugrischer Und Indo-europäischer Verhältnisse. Oslo: Norske Videnskaps-Akademi.

Nickel, Klaus Peter & Sammallahti, Pekka 2011: Nordsamisk grammatikk. Karasjok: Davvi Girji.

Nielsen, Konrad 1979 (1926–1929): Lærebok i lappisk (samisk). 1. Grammatikk. Lydlære, formlære, orddannelseslære og syntaks samt tillegg. [Oslo]: Universitetsforlaget.

Oskal, Nils 1988: Talehandlinger og pragmatikk. Momenter til en analyse av samisk dualis. Hovedoppgave (magistergrad), Filosofiseksjonen, Institutt for samfunnsvitenskap, Universitetet i Tromsø.

Palander, Marjatta 2005: Lapsuudesta keski-ikään: Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Palismaa, Maaren 2005: Sámimánáid giellahálddašeapmi. Kontrastiiva dutkamuš 6. luohká sámimánáid giellageavaheamis. Pro gradu -oahppočájánas, Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta.

Press, Ian 2010 (1993): Breton. – Martin J. Ball & Nicole Müller (doaimm.), The Celtic Languages. London & New York: Routledge. 427–487.

Rasmus, Sierge 2016a: Vearbbaid duddjomin. Aspektuála vearbasuorgásat Luhkkár Jovn’ Ásllaga muitalusain. Pro gradu -oahppočájánas, Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta.

Rasmus, Sierge 2016b: Mo davvisámegiela aspektuála vearbasuorgásat geavahuvvojit ovtta máinnasteaddji idioleavttas? – Sámi dieđalaš áigečála 2/2016: 29–53.

Ráhka, Sandra Nystø 2013: Grammar competence in Lule Sami L1 and L2 young speakers. An investigation of consonant gradation, the grammar of spatial expressions and personal pronouns marked for dual. Master’s thesis, Department of Modern Foreign Languages, Faculty of Humanities, NTNU.

Rießler, Michael 2014: Kildin Saami. A brief introduction. <https://www.academia.edu/8309133/Kildin_Saami_brief_linguistic_introduction> (29.10.2020).

Sammallahti, Pekka 1998: The Saami languages. An introduction. Kárášjohka: Davvi girji.

Sankoff, Gillian 2004: Adolescents, young adults and the critical period: Two case studies from ‘Seven Up’. – Carmen Fought (doaimm.), Sociolinguistic variation: Critical reflections. Cary: Oxford University Press. 121–139.

Schlachter, Wolfgang 1958: Wörterbuch des Waldlappendialekts von Malå und Texte zur Ethnographie. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura.

Skutnabb-Kangas, Tove 1984: Bilingualism or Not – The education of minorities. Clevedon, UK: Multilingual Matters.

Spiik, Nils Eric 1989: Lulesamisk grammatik. Luleå: Sameskolstyrelsen.

Stifter, David 2010 (1993): Early Irish. – Martin J. Ball & Nicole Müller (doaimm.), The Celtic Languages. London & New York: Routledge. 55–116.

Sussex, Roland & Cubberley, Paula 2006: The Slavic Languages. Cambridge: Cambridge University Press.

Svonni, Mikael 1993: Samiska skolbarns samiska: En undersökning av minoritetsspråksbehärskning i en språkbyteskontext. Umeå studies in the humanities 113. Doktoravhandling, Umeå Universitet.

Turi, Else R. 1996: Kárášjoga mánáid vearbahámiid morfologalaš variašuvnna guorahallan. Sámegiela váldofágabargu, Gielaid ja girjjálašvuođa instituhtta, Sámi ossodat, Tromssa universitehta.

Wilbur, Joshua 2014: A grammar of Pite Saami. Studies in Diversity Linguistics 5. Berlin: Language Science Press.

Zajkov, Petr Mefod'evi 1987: Babinskij dialekt saamskogo jazyka: Fonologomorfologičeskoe issledovanie. Petrozavodsk: Karelija.